Ihon ja hiuksen rakenne

Tässä tehtävässä käsittelen ihon, hiuspohjan ja hiuksen ominaisuuksia ja niiden vaikutusta kampaajan työhön. Hiukset ominaisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat oleellinen osa kampaajan työtä, mutta tietämystä myös ihosta tarvitaan - hiuspohjan kunto vaikuttaa esimerkiksi siihen millaisia tuotteita kampaaja valitsee käyttöönsä palvelun aikana ja millaisia tuotteita hän suosittelee asiakkaalle kotihoitoa varten. Sairauksiin tai suurempiin ihon ongelmiin kuten talin lisääntyneeseen eritykseen kampaaja ei pysty vaikuttamaan, sen sanoo jo kosmetiikkalakikin, sillä kosmetiikalla voidaan vaikuttaa vain aivan ihon ylimpään kerrokseen. 

Iho on ihmisen suurin elin, se painaa noin kolme kiloa ja kaksi neliömetriä. Ihon paksuus vaihtelee eri kehon alueilla 1-4mm, tosin subcutiksen paksuus vaihtelee runsaasti riippuen rasvakudoksen määrästä. Iholla on useita tärkeitä tehtäviä, joita ovat muun muuassa suojaaminen, ruumiinlämmön säätely, aistiminen, D-vitamiinin tuottaminen, tunteiden viestittäminen ja se on osana jopa aineenvaihduntaa. 
Ihon pH-arvo on hapan, noin 4,5-5,5, joka on bakteereille epäsuotuisa elinympäristö. Iho on myös fyysinen este bakteereille samalla kun sen solujen muodostama sulku pitää kosteuden ihon sisällä. Jos tämä sulku vaurioituu, ihosta tulee kuivaa ja hilseistä. 
Ruumiinlämpöä iho säätelee sen verisuonten avulla. Kun iho aistii kylmän, sen verisuonet supistuvat, jolloin verenkierto vähenee ja kehosta haihtuu vähemmän lämpöä. Lämmintä aistiessaan verisuonet taas laajenevat, jolloin verta kiertää enemmän ja lämpöä haihtuu. Tästä johtuu myös punastuminen ihmisen kehon lämpötilan noustessa. 
Ihossa sijaitsevat myös hermojen päätteet jotka muodostavat tuntoaistin. 
Iho tuottaa D-vitamiinia UV-säteilyn avulla, joka sitten vaikuttaa kalsium-aineenvaihduntaan. D-vitamiini vaikuttaa myös ihon melaniinituotantoon joka näkyy ruskettumisena. Ihossa sijaitsevat myös tali- ja hikirauhaset jotka poistavat kuona-aineita ja suoloja kehosta, hikirauhasten osallistuessa myös kehon lämpötilan säätelyyn koska hikoileminen tehostaa kehon lämpötilan laskua. 
Iho reagoi myös tunteisiin ja näyttää niitä ulospäin esimerkiksi punastumalla. 

Ihossa on kolme kerrosta, epidermis, dermis ja subcutis. Epidermis on ihon uloin kerros ja koostuu tyvisolu- ja sarveiskerroksesta. Ihosolut syntyvät tyvisolukerroksessa jakautumalla tyvisoluista ja siirtyvät ihon pintaan keräten ympärilleen proteiinin täyttämää keratiinia jolloin iho solu kovettuu ja kuolee muodostaen sarveiskerroksen. Ihon pintakerros on siis todellisuudessa kuollutta solukkoa. Tämä solukko uudistuu 4-6vk välein. Dermis eli verinahka koostuu sidekudoksesta, joka muodostuu kollageenista ja elastiinista. Kun elastiset kuidut iän myötä vähenevät ihosta tulee ryppyinen ja roikkuva, myös liiallinen auringonotto vähentää näitä kuituja ja aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista. Tässä kerroksessa sijaitsee suurinosa ihon ’’toiminnoista’’, kuten hiuksen ihonalaiset osat, talirauhaset, hikirauhaset, hermojen päätteitä ja imusuonia. Subcutis on ihonalainen rasvakudos, jonka paksuus riippuu rasvakudoksen määrästä. Se toimii energiavarastona ja liittää ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksiin.

Hilseily on yksi yleisimmistä ihon ongelmista joita kampaaja työssään kohtaa. Hilse itsessään on hiuspohjasta irronnutta ihosolujen muodostamaa eloperäistä eritettä. Hilseily on hiuspohjan epätasapainotila ja johtuu kiihtyneestä solujen tuotannosta hiuspohjassa. Kampaaja ei sinänsä voi hoitaa hilseilyn syytä, mutta voi auttaa valitsemaan tuotteita joilla hilsettä on helpompi hallita. Hilse voi olla joko rasvaista tai kuivaa. Rasvainen hilse on paksua, kellertävää ja se irtoilee laattamaisina kokkareina päänahasta, ja johtuu liiallisesta talin erityksestä. Kuiva hilse on valkoista ja irtoilee pölyn kaltaisina hiutaleina, monesti varisten vaatteille, ja johtuu kuivasta hiuspohjasta jossa talia ei ole tarpeeksi. 

Ihmisillä on erilaisia ihotyyppejä. Iho voi olla normaali, kuiva, rasvainen tai sekaiho ja herkkää ihoa esiintyy kaikissa ihotyypeissä. Normaalissa ihossa voi myös esiintyä piirteitä sekä kuivasta että rasvaisesta ihosta riippuen esimerkiksi hormonitoiminnasta tai säävaihteluista - kylmä ilma kuivattaa ihoa kuin ihoa. Kuivassa ihossa talineritys on vähäistä, se voi tuntua tiukalta ja ohuelta, ja juonteet tulevat selvästi näkyviin. Rasvainen iho taas tuottaa liikaa talia, siinä on paljon finnejä, se kiiltää helposti ja tuntuu paksulta. Normaali iho on sileä ja pehmeä ja sen talin eritys on sopivaa. Sekaihossa on piirteitä useista eri ihotyypeistä, esimerkiksi yleistä on että kasvojen T-alue rasvoittuu herkemmin kuin muut alueet. Herkkä ihoinen reagoi mekaaniseen käsittelyyn ja kemikaaleihin herkästi, ja sitä voi esiintyä ihotyypistä riippumatta. Usein ihon ärsytykseen on syynä on vain väärät hoitotavat tai liian voimakkaat aineet, ei niinkään herkkä ihotyyppi. 

Sitten siihen kampaajan kannalta tärkeimpään - eli hiukseen ja sen rakenteeseen. 
Hius on kuollutta ja kovettunutta solukkoa joka on keratinisoitunut. Hius siis muodostuu keratiinista. Hiuksessa on kolme kerrosta, cuticle eli suomukerros, cortex eli kuitukerros ja medula eli ydin. 
Mitä paksumpi yksittäinen hius on, sitä enemmän siinä on suomukerroksia. Paksu hius on siis myös vahvempaa. Mitä tiiviimmin suomut ovat asettuneet, sitä kiiltävämpi hius on. Rajut käsittelyt ja ajan mukana kuluminen avaavat suomukerroksia kuluttamalla solujen väliainetta, ja tämän takia käsitelty hius menettää kiiltoaan. Suomujen irrotessa toisistaan hius myös kuivuu ja muuttuu huokoisemmaksi. Kuivaa hiusta voi hoitaa kosmetiikalla joka sitoo suomukerroksia toisiinsa, mutta efekti on väliaikainen, vahingoittunutta hiusta ei varsinaisesti pysty korjata. 
Hoitotuotteet vaikuttavat suomukerrokseen, ja väri- sekä rakennekäsittelyt kuitukerrokseen. Hiuksen väripigmentit eli melaniini sijaitsevat kuitukerroksessa. Kuitukerroksen rakenne vaikuttaa myös hiuksen joustavuuteen.Hiuksen muotoon vaikuttaa karvatupen muoto, ja hiuksen muoto vaikuttaa siihen miltä hius näyttää. Suorat hiukset ovat pyöreitä, ja kiharat ja taipuivat hiukset ovaalimaisia, jopa nauhamaisen litteitä. 
Kuitusolu, joista kuitukerros muodostuu, muodostuu keratiiniproteiiniketjuista joita pitävät koossa vety-, suola- ja rikkisidokset. Kampaus muuttaa hiuksen rakennetta tilapäisesti veden avulla. Hiuksen kastuessa se muuttuu venyvämmäksi, joka johtuu veden aiheuttamasta keratiiniketjun heikkojen vetysidosten katkeamisesta. Kun hius sitten venytetään haluttuun muotoon esimerkiksi kampausrullien avulla, vety- ja suolasidokset muodostuvat uusiin paikkoihin hiuksen kuivuessa ja tämä antaa kampaukselle sen muodon. Hius palautuu takaisin luonnolliseen muotoonsa vahvojen rikkisidosten ansiosta. Tästä syystä kampaukset eivät kestä kosteita oloja hyvin, sillä ilmankosteuden imeytyessä hiukseen, vety- ja suolasidokset rikkoituvat jälleen. Kampausta voi suojata tuotteilla jotka ehkäisevät ilmankosteuden imeytymistä hiuksiin. Lämpörullilla ja kuumilla raudoilla tehdyt kampaukset toimivat samalla periaatteella mutta kosteus tulee muotoilutuotteesta tai hiuksista poistuvasta luonnollisesta kosteudesta. 
Hiuksen elinkaaren mitta vaihtelee ihmisillä, ja myös tästä syystä se kuinka pitkäksi kenenkin hius pystyy kasvamaan vaihtelee. Ensimmäinen on kasvuvaihe, joka on 2-6 vuoden mittainen riippuen henkilöstä, ja siinä on 85-90% hiuksista. Kasvuvaiheessa solut jakautuvat karvatupessa ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupessa ylöpäin. Hius kasvaa noin 1cm kuussa. Kasvuvaihetta seuraa siirtymävaihe, jolloin hiusten kasvu loppuu solujen jakaantumisen päättymisen myötä. Hius irtautuu sille tärkeistä verisuonista ja ravinnonlähteistä. Hius ei tässä vaiheessa irtoa ilman mekaanista rasitusta. Siirtymävaihe kestää 1-3 viikkoa siinä on noin prosentti hiuksista. Viimeinen vaihe on lepovaihe, joka kestää 2-4 kuukautta ja siinä on yhtäaikaisesti 10-15% hiuksista. Tämän vaiheen aikana hius irtoaa hiuspohjasta ja uusi hius alkaa kasvaa hiusnystystä. 
Hiuksen elinkaaresta johtuen meiltä kaikilta irtoaa hiuksia, noin 50-100 päivässä. Jos hiustenlähtö on huomattavasti runsaampaa, kyseessä on todennäköisesti häiriö hiusten elinkaaressa. Aina kyseessä ei ole sairaus, sillä hiusten lähtöön voivat vaikuttaa myös esimerkiksi hormonaaliset muutokset ja stressi. Kehomme reagoi myös vuodenaikojen vaihteluun muuttamalla hormonaalisia tai aineenvaihdunnan toimintoja, ja jopa ruokavalio voi vaikuttaa. Kun hiustenlähtöä on esiintynyt pitkään ja se ilmenee tietyillä alueilla voidaan puhua kaljuuntumisesta. Perinnöllinen hiustenlähtö eli miespuolinen kaljuuntuminen on yleisin syy hiustenlähdölle. Syynä on miessukuhormoni (GIRLS BE HAPPY) eli testosteroni, jonka tasojen ollessa liian korkeita ja elimistön reagoidessa negatiivisesti sen vaikutuksiin aiheutuu kaljuuntumista. 

Hiusten ominaisuuksiin vaikuttavat sen rodulliset ominaisuudet. Rodun mukaan hiukset jaetaan kolmeen ryhmään, valkoinen eli kaukasialainen, musta eli negroidinen ja keltainen eli mongoloidinen rotu. Kaikista eniten ryhmän sisällä olevia eroja on kaukasialaisella rodulla, jossa hius voi vaihdella vaaleasta tummaan, suorasta kiharaan ja ohuesta paksuun. Kaukalaisella rodulla hiuksen pigmenttijyväset ovat jakaantuneet tasaisesti. Negroidisen rodun tunnuspiirteitä ovat erittäin tumma väri ja voimakkaasti kihartuva hius. Koska hius on niin voimakkaasti kiharaa, se on muodoltaan jopa litteää, jolloin suomukerrosten määrä vaihtelee hiuksessa paljon. Tästä syystä negroidinen hius ei yleensä ole kovin vahvaa ja kasva pitkäksi. Mongoloidisen rodun hius on väriltään mustaa, se on paksua ja vahvaa. Hiuksen läpileikkaus on pyöreä ja pigmenttihiukkaset ovat kasautuneet ryhmiin.

Rodullisten ominaisuuksien lisäksi hiuksella on rakenteellisia ja laadullisia ominaisuuksia. Suurinosa laadullisista ominaisuuksista on geneettisiä, mutta näihin ominaisuuksiin voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi voimakkaasti käsitelty hius menettää kiiltoa ja kosteutta, ja suoraa hiusta voi kihartaa permanenttikäsittelyllä. 
Hiuksen joustavuus vaikuttaa siihen kuinka märkä hius palautuu muotoonsa. Mitä vaurioituneempi hius on, sitä enemmän se venyy märkänä palautumatta muotoonsa, ja hiuksen venyminen monesti vaurioittaa sitä lisää. Joustavuutta ei voi hiukseen lisätä keinotekoisesti sen vaurioiduttua. 
Taipuisuus ja kihartuminen vaikuttaa siihen kuinka ilmavalta hius näyttää. Kiharat hiukset asettuvat ilmavasti toistensa päälle, missä suorat hiukset asettuvat limittäin ja sileästi. Tästä johtuen taipuisalle hiukselle sopivat hyvin ohennetut hiusmallit ja suoralle hiukselle staattiset mallit joihin muodostuu vahva linja. Tuuheutta ja ilmavuutta voidaan lisätä kosmetiikalla, joka muodostaa hiuksen pintaan kerroksen joka pitää hiuksia erillään. Rakennekäsittelyillä voidaan vaikuttaa hiuksen taipuisuuteen. 
Hiuksen kohotuminen riippuu sen paksuudesta, tuuheudesta ja joustavuudesta. Jäykät, paksut ja tuuheat hiukset kohoutuvat enemmän kuin ohuet. Kohoutuminen vaikuttaa luonnolliseen laskeutumiseen mikä tulee huomioida muotolinjaa leikatessa. 
Keskivahvuinen hius on paksuudeltaan 0,04-0,06mm. Hiuksen paksuus vaikuttaa sen kestävyyteen ja siitä voi myös päätellä hiuksen kuntoa - kemiallinen käsittely kuluttaa hiusta ja täten hius ohenee. 
Hiuksen kiiltoon vaikuttaa sen pintarakenne. Usein kiilto yhdistetään hiuksen kuntoon, sillä kun suomukerros on sulkeutunut ja tiivis, valonsäteet heijastuvat hiuksesta tasaisesti ja saa hiuksen näyttämään kiiltävältä. Tälläinen hius on myös usein liukasta ja tarvitsee tuekseen muotoilutuotteita. Karhea hius on taas näyttää pörröiseltä ja tarvitsevat siloittavia tuotteita näyttääkseen kiiltäviltä. Karheat hiukset kohoavat helposti joten voimakasta ohennus saa hiukset usein näyttämään entistäkin pörröisemmiltä.
Hiusmassan määrä vaikuttaa siihen millainen leikkaus asiakkaalle sopii - esimerkiksi erittäin ohutta hiusta ei voida kerrostaa tai ohentaa runsaasti ja se näyttää helposti rasvaiselta. Määrältään runsaaseen hiukseen sopii hyvin monenlaiset leikkaukset, mutta hius kasvaa mallistaan ulos nopeasti. 
Hiuksen pituus ei varsinaisesti ole laadullinen eikä rakenteellinen ominaisuus, mutta se vaikuttaa selvästi siihen miten hiusta käsitellään ja millaisia kampauksia siihen voi tehdä. Hiuksen pituus jopa määrittää yleensä palvelun hinnan - ei hiuksen paksuus, kunto tai taipuisuus. 


Kommentit