Joulun jälkeen aloitamme kenties opintojen jännittävimmän kurssin – värjäyspalvelut. Koska tiedän jo valmiiksi että tämä aihe polttelee tiedonnälkääni ja tulen kysymään ’’miksi?’’ kevään aikana useammin kuin luokkatovereideni hermot kestävät, päätin käyttää työssäoppimisen turhat tunnit Googlessa.
Mitä hiusväri on?
Kuten olemme aiemmin oppineet, hiuksen luonnollinen väri tulee melaniinista. Hiuksesta voi löytyä kahta erilaista melaniinia, eumelaniinia joka on ruskeaa tai mustaa väriltään tai feomelaniinia, joissa on enemmän rikkiä ja väriltään keltaisesta punaiseen. Melaniini syntyy pigmenttisolussa eli melanosyytissa. Melaniini sijaitsee hiuksen kuitukerroksessa, ja aivan kuten kaikki kemialliset käsittelyt, värjäys vaikuttaa kuitukerroksessa. Ennen kuin väri pääsee kuitukerrokseen, tulee hiuksen uloin kerros, suomukerros, avata. Hiuksen luonnollinen väri määräytyy kaikissa elämän vaiheissa melaniinin määrän mukaan. Kun ihminen vanhenee melaniinin määrä hiuksessa vähenee, jolloin hius muuttuu harmaaksi ja hiljalleen valkoiseksi. Vitiligo on autoimmuunisairaus, jossa melanosyytit eivät tuota melaniinia. Tälläisella alueella kasvavat hiukset ovat värittömiä, kuten harmaantuneet hiukset.
Kaikki tuotteet, joilla hiuksia värjätään ovat keinotekoisia, myös luonnosta saatavat kasvit kuten henna. Luonnosta kerättäviin väriaineisiin saattaa jäädä jäämiä muista aineista, kuten metalleista, jotka seuraavan värjäyksen yhteydessä edistävät hapen vapautumista ja täten rakennevaurioita hiuksissa. Tämän takia hennalla värjätyn hiuksen käyttäytymistä uuden käsittelyn yhteydessä on vaikea ennustaa.
Kaikki tuotteet, joilla hiuksia värjätään ovat keinotekoisia, myös luonnosta saatavat kasvit kuten henna. Luonnosta kerättäviin väriaineisiin saattaa jäädä jäämiä muista aineista, kuten metalleista, jotka seuraavan värjäyksen yhteydessä edistävät hapen vapautumista ja täten rakennevaurioita hiuksissa. Tämän takia hennalla värjätyn hiuksen käyttäytymistä uuden käsittelyn yhteydessä on vaikea ennustaa.
Ennen kuin kemialliset hiusvärit kehitettiin, hiusta värjättiin erilaisilla yrteistä ja kasveista saatavilla väreillä. Ensimmäisen kemiallisen hiusvärin kehitti ranskalainen kemisti Eugene Schuller vuonna 1909. Hänen kehittämänsä hiusväri perustui p-fenyleenidiamiinin käyttöön, tätä yhdistettä jota edelleen käytetään osassa hiusväreistä ja joka on yleisin syy hiusväriallergiaan. Nykyisin Schullerin perustama yritys tunnetaan L’Orealina.
Mihin keinotekoisen hiusvärin toiminta perustuu ja kuinka se toimii?
Ainesosat jotka tekevät hiusväristä kestovärin, ovat
- · vetyperoksidi (hydrogen peroxide) – Hapete, josta väriseos pääasiassa koostuu, sisältää vetyperoksidia vaikuttavana aineena. Vetyperoksidi käynnistää värinmuodostuksen ja auttaa luomaan pysyvämmän hiusvärin. Vetyperoksidi kirjaimellisesti hapettaa hiusta, kun se rikkoo melaniinin hiilisidoksen ja happiatomi korvaa sen. Seurauksena melaniini menettää väriään ja vapauttaa rikkiatomeita. Mitä enemmän vetyperoksidia, eli mitä voimakkaampaa hapete on, sitä enemmän hiuksesta poistuu rikkiä värjäyksen aikana. Rikin poistuminen hiuksesta haurastuttaa hiusta, sillä rikkisillat pitävät hiuksen rakennetta koossa. Tästä johtuu myös haju, joka usein mielletään hiusvärin hajuksi. Tapahtunutta vahinkoa monesti myös nimitetään happivaurioksi ja eniten happivaurioita tapahtuu vaalennuksen yhteydessä.
- · ammoniakki (ammonium) – Ammoniakki toimii katalyyttinä, eli nopeuttaa kemiallista reaktiota, väriaineen ja vetyperoksidin välillä mahdollistaen hiuksen vaalentamisen. Ammoniakki tekee hiuksen suomukerroksesta pehmeämmän, jolloin hiusväri pääsee käsiksi kuitukerrokseen.
Yleensä hiusvärit sisältävät myös jonkinlaisia alkoholeja, jotka saattavat kuivattaa hiusta. Vetyperoksidin ja ammoniakin käytön lisäksi värin pitkäikäisyyteen vaikuttaa värimolekyylien koko – mitä isompia molekyylit ovat, sitä kauemmin niillä kestää poistua hiuksesta ja sitä pidempään väri kestää.
Hiusvärit voidaan karkeasti jaotella kolmeen eri luokkaan sen perusteella kuinka kauan ne kestävät ja mitä aineita ne sisältävät.
- · Ensimmäinen aste (semi-permanent colour) – Nämä värit lisäävät väriä hiukseen muuttamatta hiuksen luonnollista väriä tai reagoimatta hiuksen luonnollisen värin kanssa. Väripigmentit ovat pieniä hiukkasia, jotka pääsevät kuitukerrokseen, mutta pienuutensa vuoksi myös poistuvat hiuksesta helposti ja värit kuluvat nopeasti pois. Tuotteet eivät sisällä vetyperoksidia eivätkä ammoniakkia, joten näillä tuotteilla ei voi vaalentaa hiusta, tai muuttaa väriä radikaalisti.
- · Toinen aste (demi-permanent colour) – Nämä värit sisältävät kemiallisia yhdisteitä jotka läpäisevät hiuksen suomukerroksen ja sen jälkeen kemiallisen reaktion seurauksena yhdistyvät keskikokoisiksi värimolekyyleiksi (eng. pre-colour molecules). Koska nämä molekyylit ovat isompia kuin ensimmäisen asteen väreissä, ne kestävät hiuksessa pidempään. Tuotteissa ei ole ammoniakkia, eli näillä tuotteilla ei hiusta voida vaalentaa. Tuotteissa on kuitenkin pieni määrä vetyperoksidia, joten muutos voi olla hieman huomattavampi kuin ensimmäisen asteen tuotteilla.
- · Kolmas aste, kestovärit(permanent colour) – Näillä väreillä saadaan aikaan kaikkein rajuimpia muutoksia. Värit sisältävät sekä ammoniakkia, että vetyperoksidia. Kun hiuksessa on tapahtunut vetyperoksidin aiheuttama hapettumisreaktio, se on valmis ottamaan uuden värin vastaan. Kun hiusvärin eri ainesosat ovat vaikuttaneet keskenään noin 30 minuuttia, tapahtuu reaktio, jossa aiemmin värittömät kemikaalit muodostavat uuden värin. Nämä värihiukkaset pääsevät suomukerroksen läpi ammoniakin ansiosta ja korvaavat suomukerroksessa aiemmin olleen melaniinin värin. Kun väri on asettunut paikalleen, värinmuodostajat muodostavat kemiallisen sidoksen, joka tekee värihiukkasista liian isoja poistuakseen kuitukerroksesta. Ainut tapa päästä kestoväristä eroon, on antaa hiuksen kasvaa ja leikata värjätty osa pois.
Toisin sanoen – ensimmäisen ja toisen asteen värit eivät muuta hiuksen luonnollista väriä vaan ’’kuorruttavat’’ hiuksen vain uudella värillä. Kestovärit taas muuttavat hiuksen alkuperäistä väriä, eikä luonnollista hiusväriä ole mahdollista palauttaa.
Toinen tapa jakaa hiusvärit ryhmiin on jakaa ne sen mukaan, käytetäänkö värissä hapettuvia väriaineita vai pelkästään suoraväriainesosia. Suoraväriainesosat eivät reagoi hapen kanssa, eli ne eivät muuta väriään värjäysprosessin aikana vaan ovat juuri sen värisiä purkista ulos tullessaan kuin niiden kuuluukin olla. Suoraväriainesosat voi tunnistaa INCI-listasta siitä, että niillä on selvä värin nimi ja numero esimerkiksi basic red 80. Picramic acid ja yhdisteet joista löytyy sana nitro ovat myös suoravärivalmisteita. Suoraväritkin voidaan jakaa kahteen ryhmään
- tilapäisesti hiusrakenteeseen kiinnittyvät - Nämä värit lähtevät pois kokonaan, joko pesussa tai erillisellä liuottimella. Esimerkkinä esimerkiksi niin sanotut vappuvärit joita voi suihkuttaa hiuksiin ja värin sitten pestä pois. Sähkökemiallisesti kiinnittyvät suoraväriainesosat kiinnittyvät vastakkaisesti varautuneisiin kohtiin.
- pysyvästi hiusrakenteeseen kiinnittyvät - Nämä suoravärit kiinnittyvät pysyvästi hiukseen eikä niitä välttämättä saada hiuksesta pois kuin leikkaamalla. Pysyviä suoraväriaineita ovat synteettiset suoraväriainesosat, metallivärit ja kasvivärit.
Hapettuvia väriainesosia usein kutsutaan esiväriaineosiksi, sillä ne ovat värittömiä ennen hapen aiheuttamaa kemiallista reaktiota. Näitä esiväriainesosia löytyy kaikista tuotteista, joiden kanssa käytetään happea (mieti ryhmiä 2 ja 3). Myös ihmisen luonnollisen hiusvärin aiheuttava melaniini on hapettuvaa.
Loistava video aiheesta löytyy TÄÄLTÄ
lähteet:
How hair dye turns your hair that great shade of pink or purple¨
Kara, Oksaharju, Oksman Väriä ja Kiharaa s. 59-79
Kara, Oksaharju, Oksman Väriä ja Kiharaa s. 59-79
......ja suurimmat pahoitteluni tekstin epäsäännöllisyydestä ja kummallisesta asettelusta aika ajoin. Blogger ja Word eivät ole kavereita, eivät edes tuttavia, keskenään.
Ja sitten fun fact, ja tehtävä numero 13. jota en vain luonnollisesti saanut tekstiin ujutettua. Älä ota mustaa hennatatuointia, sillä ei ole mitään tekemistä oranssinpunaisen hennan kanssa. Musta hennatatuointi yleensä on hiusväreissäkin käytettyä parafenyleenidiamiinia (ringing any bells? mainittiin jo ihan alkutekstissä) joka on yksi hiusvärien allergisoivimmista ainesosista. ''Hennatatuoinnin'' kautta ihminen sitten altistuu _ihan sikana_ ja se yleensä tulee esiin allergisena reaktiona seuraavan kerran kun henkilön hiuksia värjätään.
Ja sitten fun fact, ja tehtävä numero 13. jota en vain luonnollisesti saanut tekstiin ujutettua. Älä ota mustaa hennatatuointia, sillä ei ole mitään tekemistä oranssinpunaisen hennan kanssa. Musta hennatatuointi yleensä on hiusväreissäkin käytettyä parafenyleenidiamiinia (ringing any bells? mainittiin jo ihan alkutekstissä) joka on yksi hiusvärien allergisoivimmista ainesosista. ''Hennatatuoinnin'' kautta ihminen sitten altistuu _ihan sikana_ ja se yleensä tulee esiin allergisena reaktiona seuraavan kerran kun henkilön hiuksia värjätään.
Kommentit
Lähetä kommentti