Koulu etenee hurjaa tahtia, mikä kyllä itselleni sopii vallan mainiosti, varsinkin ajatellen yllättävän nopeasti lähenevää työssäoppimista. Tähän mennessä on harjoiteltu tasamittainen leikkaus (solid form, line) kahdessa eri muodossa, neliönä ja pyöreänä. Neliö näyttää valmiina aivan tasaiselta, missä pyöreä lyhenee edestä.
Olen myös ehdottomasti löytänyt oman ''haasteeni'' alalla, mistä myös otsikko juontaa juurensa. Minulle tasainen tarkoittaa tasaista, siis oikesti ihan helvetin tasaista, eikä silmämääräisesti tasaista. Tästä johtuen työskentelyni on hiiiiidaaaaaaastaaaaaa ja mielitekona leikatessa on suunnilleen kaivaa viivoitin esiin ja mitata jokainen karva. Luonnollisesti tässä on sekä hyvät että huonot puolet - tuleepahan tarkkaa jälkeä, mutta toisaalta itseäni tyydyttävän tasoituksen tekemiseen menee reipas tunti, ja nyt puhutaan kampauspäästä. Oikeilla asiakkailla on myös elämä elettävänä, eikä penkissä voi istua puutumiseen asti ja sitten kun on ihan oikee yrittäjä, aika on rahaa ja kahdeksassa tunnissa tienaa paljon enemmän jos pystyy tekemään yhden asiakkaan siivouksineen 40 minuuttiin kuin 90 minuuttiin.
Tässä tehtävässä leikattiin pyöreä malli neliöksi, kampauspäällä on paljon lyhyttä kerrostettua hiusta päällä ja hius vielä kihartuu jonkin verran, eli siksi malli näyttää vähän rikkonaiselta lopputuloksessa.
1. Pese hiukset, me olemme toistaiseksi leikanneet vain märkää hiusta. Periaatteessa tukan voi myös kastella suihkepullolla mutta siinä menee ikä, terveys ja puhdas peili, jos vastustajana on kampauspään dippaaminen tiskialtaaseen.
2. Tee jakaus ja ositukset. Tässä harjoituksessa leikattiin keskijakauksen mukaan ja hiukset jaettiin neljään osaan - kaksi eteen kaksi taakse. Osioiden raja menee pään korkeimmasta kohdasta, yleensä se on korvan kohdalla.
3. Mittapituuden leikkaaminen. Koska tässä harjoituksessa leikattiin pyöreä malli neliöksi, piti pituus ottaa edestä, lyhimmän hiuksen kohdalta. Normaalisti ottaisin pituuden vain takaa, mutta nyt otin mittapituusosiot sekä edestä että takaa nähdäkseni kuinka lyhyttä hius edessä on. Sitten mallaillaan ja mitataan (ei kirjaimellisesti, sormia tässä vain valutellaan hiusta pitkin vaikka viivoitinta tekisikin mieli käyttää) ja mallaillaan ja mitataan. Tsekkaa myös symmetria.
4. Takaosien leikkaaminen. Nips naps nips naps. 1-1,5cm kappaleita alas kerrallaan ja ne leikataan mittapituuden mukaan. Kysyvä ei tieltä eksy eli sitä symmetriaa kannattaa edelleen tarkastaa aika ajoin. Myös niihin etuosien mittapituuksiin verraten. Tärkeää on leikata suoraan alaspäin nollakulmassa, oikean asiakkaan kanssa pää hieman etukenossa saadakseen hiuksen nollakulmaan, muuten latvasta tulee hieman kerrostunut ja rispaantuneen näköinen.
Tässä ensimmäinen kappale mittapituuden päällä. Mittapituus näkyy alta, sen mukaan leikataan.
5. Etuosien leikkaaminen. Muutoin sama periaate kuin takaosissa, mutta nämä pitää luonnollisen laskeutumisen lisäksi leikata siinä asennossa missä niitä pidetään ja kovin harva meistä roikottaa otsatukkaa silmien päällä kuin Samara Morgan. Tässä kohtaa erityisesti auttaa kun hius on märkä, helpompi muotoilla oikeaan asentoon, vaikkei sitä edelleenkään pysty ihan mielivalloin alas repimään sormilla. Itse avitin vähän kiharapinnillä/pikkuklipsulla tuota muodossa pysymistä, oon luova sillai. Lisäksi luonnollisesti kannattaa tsekata että pituus on sama takahiuksien kanssa, jota se on, jos mittapituus on tehty oikein ja sen jälkeen on leikattu sen mukaan.
Tässä kohtaa huomasin pienen mokan harjoituksen aikana, mutta toisaalta tämä on hyvin hyvin yleistä oikeassa hiuksessa, koska se kuluu edestä helpommin ja monesti myös leikataankin vähän lyhemmäksi tukan elävöittämiseksi - mun etuosan mittapituudessa ei siis ollutkaan sitä kaikkein lyhyintä pätkää vaan se tuli vasta seuraavasta alas otetusta kappaleesta esiin. Sain sen kyllä piiloon lopulta kun aikaisempi leikkaus oli ollut sivujakauksella.
Tässä kuvassa siis näkyy tuo "mittavirhe" josta mainitsin.
6. Kuivaus ja muotoilu. Itse toistaiseksi suosin pyöröharjalla kuivaamista, koska more is more, ja 2000-luvun alun lättähiukset on so last season, vaikka se onkin uskomattoman hidasta ja puuduttavaa hommaa. Tällä kertaa aikarajoitukseni (NO YLLÄRI) ei siihen venynyt eli föönasin tukan suhteellisen vapaalla kädellä luurankoharjan avulla ja suoristin hiukset tosi vasemmalla kädellä.
Mulla oli myös hieno videopätkä tästä operaatiosta, mutta minä ja blogger emme vielä ole tarpeeksi tuttavallisia että osaisin ne tähän liittää. Kuvissakin oli ongelmia .. että älä Anne ainakaan vielä ala mun IT-tukeen liikaa luottamaan.
Saksien terävyydestä yllättynyt,
Miss Vera Maria
Olen myös ehdottomasti löytänyt oman ''haasteeni'' alalla, mistä myös otsikko juontaa juurensa. Minulle tasainen tarkoittaa tasaista, siis oikesti ihan helvetin tasaista, eikä silmämääräisesti tasaista. Tästä johtuen työskentelyni on hiiiiidaaaaaaastaaaaaa ja mielitekona leikatessa on suunnilleen kaivaa viivoitin esiin ja mitata jokainen karva. Luonnollisesti tässä on sekä hyvät että huonot puolet - tuleepahan tarkkaa jälkeä, mutta toisaalta itseäni tyydyttävän tasoituksen tekemiseen menee reipas tunti, ja nyt puhutaan kampauspäästä. Oikeilla asiakkailla on myös elämä elettävänä, eikä penkissä voi istua puutumiseen asti ja sitten kun on ihan oikee yrittäjä, aika on rahaa ja kahdeksassa tunnissa tienaa paljon enemmän jos pystyy tekemään yhden asiakkaan siivouksineen 40 minuuttiin kuin 90 minuuttiin.
Tässä tehtävässä leikattiin pyöreä malli neliöksi, kampauspäällä on paljon lyhyttä kerrostettua hiusta päällä ja hius vielä kihartuu jonkin verran, eli siksi malli näyttää vähän rikkonaiselta lopputuloksessa.
1. Pese hiukset, me olemme toistaiseksi leikanneet vain märkää hiusta. Periaatteessa tukan voi myös kastella suihkepullolla mutta siinä menee ikä, terveys ja puhdas peili, jos vastustajana on kampauspään dippaaminen tiskialtaaseen.
2. Tee jakaus ja ositukset. Tässä harjoituksessa leikattiin keskijakauksen mukaan ja hiukset jaettiin neljään osaan - kaksi eteen kaksi taakse. Osioiden raja menee pään korkeimmasta kohdasta, yleensä se on korvan kohdalla.
3. Mittapituuden leikkaaminen. Koska tässä harjoituksessa leikattiin pyöreä malli neliöksi, piti pituus ottaa edestä, lyhimmän hiuksen kohdalta. Normaalisti ottaisin pituuden vain takaa, mutta nyt otin mittapituusosiot sekä edestä että takaa nähdäkseni kuinka lyhyttä hius edessä on. Sitten mallaillaan ja mitataan (ei kirjaimellisesti, sormia tässä vain valutellaan hiusta pitkin vaikka viivoitinta tekisikin mieli käyttää) ja mallaillaan ja mitataan. Tsekkaa myös symmetria.
4. Takaosien leikkaaminen. Nips naps nips naps. 1-1,5cm kappaleita alas kerrallaan ja ne leikataan mittapituuden mukaan. Kysyvä ei tieltä eksy eli sitä symmetriaa kannattaa edelleen tarkastaa aika ajoin. Myös niihin etuosien mittapituuksiin verraten. Tärkeää on leikata suoraan alaspäin nollakulmassa, oikean asiakkaan kanssa pää hieman etukenossa saadakseen hiuksen nollakulmaan, muuten latvasta tulee hieman kerrostunut ja rispaantuneen näköinen.
Tässä ensimmäinen kappale mittapituuden päällä. Mittapituus näkyy alta, sen mukaan leikataan.
5. Etuosien leikkaaminen. Muutoin sama periaate kuin takaosissa, mutta nämä pitää luonnollisen laskeutumisen lisäksi leikata siinä asennossa missä niitä pidetään ja kovin harva meistä roikottaa otsatukkaa silmien päällä kuin Samara Morgan. Tässä kohtaa erityisesti auttaa kun hius on märkä, helpompi muotoilla oikeaan asentoon, vaikkei sitä edelleenkään pysty ihan mielivalloin alas repimään sormilla. Itse avitin vähän kiharapinnillä/pikkuklipsulla tuota muodossa pysymistä, oon luova sillai. Lisäksi luonnollisesti kannattaa tsekata että pituus on sama takahiuksien kanssa, jota se on, jos mittapituus on tehty oikein ja sen jälkeen on leikattu sen mukaan.
Tässä kohtaa huomasin pienen mokan harjoituksen aikana, mutta toisaalta tämä on hyvin hyvin yleistä oikeassa hiuksessa, koska se kuluu edestä helpommin ja monesti myös leikataankin vähän lyhemmäksi tukan elävöittämiseksi - mun etuosan mittapituudessa ei siis ollutkaan sitä kaikkein lyhyintä pätkää vaan se tuli vasta seuraavasta alas otetusta kappaleesta esiin. Sain sen kyllä piiloon lopulta kun aikaisempi leikkaus oli ollut sivujakauksella.
Tässä kuvassa siis näkyy tuo "mittavirhe" josta mainitsin.
6. Kuivaus ja muotoilu. Itse toistaiseksi suosin pyöröharjalla kuivaamista, koska more is more, ja 2000-luvun alun lättähiukset on so last season, vaikka se onkin uskomattoman hidasta ja puuduttavaa hommaa. Tällä kertaa aikarajoitukseni (NO YLLÄRI) ei siihen venynyt eli föönasin tukan suhteellisen vapaalla kädellä luurankoharjan avulla ja suoristin hiukset tosi vasemmalla kädellä.
Mulla oli myös hieno videopätkä tästä operaatiosta, mutta minä ja blogger emme vielä ole tarpeeksi tuttavallisia että osaisin ne tähän liittää. Kuvissakin oli ongelmia .. että älä Anne ainakaan vielä ala mun IT-tukeen liikaa luottamaan.
Saksien terävyydestä yllättynyt,
Miss Vera Maria
Kommentit
Lähetä kommentti